Pyhkyl-Seura

Sukututkimus – löytöjen maailma!

31.3.2009

Usein liian myöhään alamme kiinnostua juuristamme. Juuri näin kävi minullekin. Setäni Aleksi Pohjola jo ikääntyneenä ja sairaana sanoi minulle: ”Timo tässä on Sinulle näitä tekemiäni sukuselvityksiä. Jatka Sinä näitä, kun minä en enää kykene.” Tuosta alkoi v. 1974 sukututkimusharrastukseni isän suvun puolelta.

Sitten siirryin äidinkin suvun tutkimiseen ja ajattelin, että pianpa minä tuon Pärssisen suvun Pyhäjärveltä selvitän ja tutkin. Teille kaikille pyhäjärveläisille on varsin tuttua, miksi se ei niin pikaisesti tapahtunutkaan. Siinä vierähti tunti jos toinenkin Kansallisarkistossa ja joka työmatkalla vuosia, kun Mikkelin suuntaan tai ohi ajelin, varasin aikaa Mikkelin maakunta-arkistoon poikkeamisiin.

Mutta kyllä mielenkiintoisia tuloksiakin syntyi. Mielenkiintoa lisäsi matkat Pyhäjärvelle, äidin tunteneiden henkilöiden kertomukset äidistä, isovanhemmistani, tädeistä ja enoistani. Sitten kävimme tutustumassa Matti ja Anna-Mari Pärssisen talonpaikkaankin ja kuljin useaan kertaan äidin koulutien ja Kaasalaisen Laurin kanssa kävimme talo talolta tienvarren historiaa lävitse.

Sitten tapahtui se löytö – ukilla Matti Pärssisellä ilmeni syntyneen kaksoisveli. Luulin tämän kuolleen pienenä, kun koskaan en hänestä ollut kuullut. Mutta ilmeni, että eipä mies kuollut, kasvoi, meni naimisiin ja muutti Käkisälmen mlk:n Pörtsykän kylään. Siellä sitten syntyi 4 lasta, mutta aika onneton oli Mikon, Annin ja lasten kohtalo. Anni kuoli lasten ollessa aivan pieniä, nuorimmaisen synnytykseen ja niin kuoli syntynyt lapsikin muutaman päivän päästä. Lapset  2 tyttöä ja 2 poikaa jäivät äidittömiksi. Sitten Mikkokin sairastui ja kuoli Viipurin lääninsairaalassa v. 1938, joten nyt koko lapsikatras olivat orpoja ja joutuivat tätiensä ja enojensa hoiviin.

Sodan jaloissa perheetkin hajosivat jo muutoinkin ja lapset joutuivat evakkoon Vaasaan, tulivat sieltä sitten jonkun joukon mukana Nokialle ja oli tätinsä katsellut Nokialla talon ikkunasta tielle, nähnyt rääsyisen joukon ja tunnisti, että tuossahan ovat Mikon ja Annin lapset. Näin alkoi tie vähän paremmalle tolalle. Mikko ja Antti sitten joutuivat sijoituslapsiksi Uudenmaan Pyhäjärvelle maataloon, jossa isäntä ei ollut niitä hempeimpiä. Pelloille piti lähteä jo pienenä.

Kun sitten seurailin näitä poikien jälkiä kirkonkirjoista, päädyin molempien Antin ja Mikon asuinpaikalle Tampereelle. Tosin Antti oli jo edesmennyt, mutta Mikkoa lähdin tapaamaan.
Näin sain kuulla monia hyvin mielenkiintoisia tarinoita ukistani, äidistäni ym.

Päätimme järjestää kunnon sukujuhlat ja ne pidettiin v. 2000 kauniina kesäkuun alkupäivänä Tampereella. Oli reilusti yli 80 osanottajaa ja monet serkukset, jotka koskaan eivät olleet tavanneet toisiaan, tapasivat nyt ikäihmisinä. Tulipa siinä monta muutakin sukuhaaraa tutuiksi toisilleen.
Olin tulostanut sukuhaaroittain jokaiselle perheelle oman sukukansion ja nimilaput rintaan, jotta näimme, kuka kukin oli ja mistä sukuhaarasta.

Itse ajattelin, että ei varmaan äitinikään tiennyt mitään näistä serkuistaan, mutta erehdyin pahan kerran. Siinä pöydässä istuessani Mikon ja Annin vanhimman tyttären, äitini serkun kanssa tarinoimassa, hän kertoi olleensa kerran 40-luvun lopulla häissä yhden serkkunsa luona Laviassa.  Kyselin, missä päin Laviaa ja selvityksestä päädyin tätiini Hilja Peltoniemeen, os. Pärssinen, joka avioitui Lavian Hauniaan Mauno Peltoniemen kanssa.

Sitten tuli mielenkiintoista. Täti kertoili, että he eivät kuitenkaan yöpyneet tuossa talossa, vaan muutaman kilometrin päässä olleessa talossa. Uteliaisuuteni kasvoi. Missä ja millaisessa talossa?
No se oli sellainen punatiilinen talo metsän reunassa, sukulaistalo. Ahaa, nyt sytytti, se on minun syntymäkotini, isäni suunnittelema ja oman tiilitehtaan punaisista tiilistä muurattu. Äiti olikin siis tiennyt serkkunsa, mutta koskaan näistä ei ollut tullut puhuttua hänen eläessään.

Löytyipä sitten vielä lisää äitini serkkuja ja hänen laaja sukunsa. Tämä serkku Varpu, oli äitini Antti-isoisän vanhin tytär, joka avioitui Lumivaaraan. Löytyi vielä Käkisalmen Vuohensaloon avioitunut Helena Vuohelainen os. Pärssinen. Hänen tyttärensä Ilma Kukko, os. Vuohelainen oli naimissa Tuomas Kukon kanssa ja perhe asui pitkään Heinäsenmaan saaressa, ulkosaari Laatokalla. Tästä Tuomaksesta ja hänen isästään löytyy mielenkiintoinen tarina Kukkojen suku-kirjasta.

Tällaista on tämä sukututkimus. Kaikkea se paljastaa, mutta mielenkiintoisinta on, että nuo puisevilta tuntuvat sukuluettelot alkavat näiden tapaamisten ja tarinoiden kautta todella elämään.

Pyhäkylän koulupiiri- ja –kyläkirjasta löytyy Matti ja Anna-Mari Pärssisen ja heidän lastensa tarinat nykypolviin saakka. Ne olen halunnut tallentaa jälkipolvilleni ja jokaiselle lapselleni ja sisaruksilleni on jaettu omat kirjat muistoineen.

Timo Pohjola
Sylvi Pärssisen poika
Salosta

Takaisin


9 kommenttia


Olen etsinyt isoäitini veljiä ja heidän jälkeläisiään. Joh. Johss Piippo muutti Hiitolasta vaimonsa Liisa Tirrin (Jaakkiman Tervajärveltä) ja tyttärensä Anna Marin (isoäitini) kanssa VPL Pyhäjärvelle Konnitsan kartanoon rengiksi 1870-luvun lopulla. Heille syntyi siellä kaksi (2) poikaa: Antti ja Johannes. Mikkelistä ja Hiskistä ei löydy lisää tietoja. Mihin heidät on evakossa sijoitettu? Isä Joh.(Juho) lienee kuollut jo ennen talvisotaa, hän oli syntynyt v 1850 Kärsämäellä (Pp).
Isoäiti nai Peter(Pekko/-a) Sunin Inkerinmaalla Kelton srk:ssa ja kuoli Siperiassa.Heidän jälkeläisistään meitä onnekkaita S-sukuisia on kourallinen Suomessa.
Niinpä, mistä srk:sta/pitäjästä isosetiä pitäisi kysellä.
Tervehtien
Seppo YI

Seppo YI Suni | Perjantaina 05.02.2010, kello 14.51


Onkohan Pyhäkylän Pärssisillä mitään yhteyksiä Kahvenizan Pärssisiin? Isoisäni isä Johan Persin (Pärssinen) oli sieltä ja on haudattuna Lahdenpohjan hautausmaalla (haudan kuvan löysin kerran netistä). Sukutaulut jatkuvat Persin nimellä ainakin 1600 luvulle. Osa tästä sukuhaarasta asuu USA:ssa ja osa Venäjällä. Itse asun Torniossa ja sisarukseni Etelä-Suomessa ja Tukholman Liepeillä. Seuraavaa sukupolvea on sitten jo Oulussa, Tampereella, Espoossa, Lontoossa, Australiassa ja Israelissa.

Tapani Pärssinen | Keskiviikkona 24.02.2010, kello 18.25


Mitenkähän… Ovatko kaikki Pärssiset sukua keskenään? Isoisäni Martti Johannes Pärssinen sanoo näin. Itse olen kiinnostunut juuristani, joten haluan kovasti selvittää, mistä olen kotoisin… Pappani sukuhaara polveutuu Puhakoista ja on tullut arvuutteluja, että suku olisi kotoisin Saksasta. Onko siis sama suku kyseessä?

Saara Hankama | Perjantaina 24.09.2010, kello 13.44


Unohtui edellisestä, Martti kertoi että olemme Karjalan suunnasta ja nykyään asumme Jyväskylässä. Hän on syntynyt v. 1947 tai sinnepäin.

Saara Hankama | Perjantaina 24.09.2010, kello 13.45


Vastaan itselleni:
Ensin kiitos rouvalle, joka auttoi minua löytämään isoenoni Johanneksen: Johannes Juhonp. Piippo oli syntynyt 30.3.1882 ja kuollut jo 15.12.1882 VPL Pyhäjärvellä, vain yhdeksän kuukauden ja kuudentoista päivän ikäisenä. Kuolinsyy:”ilmoittamaton”.
Toinen isoenoni Antti Piippo oli kateissa viime loka-marraskuuhun (2009) asti.
Kun setäni Vilho Aleksanteri (86 v.) ja Sulo Pietari (90 v.) tapasivat syntymäpäivillä Imatralla (S.P. on paluumuuttaja) he keskenään ja meille nuoremmille kertoivat, että Rääpyvän pitäjän Papusin kylässä asui heidän nuoruudessaan sekä Antti-setä että Antti-eno (Piippo !). Antti-enonkin kohtalona oli joutua perheineen Siperiaan , heistä selvisi hengissä vain Aino-tytär (missä lienee hänkin). Tältä osaltaan sukututkimuksen alle piirretään paksu musta viiva. Mainittu setä-Vilho ehti käydä sen ainoan kerran isiensä kotimaassa, sillä hän kuoli Tallinnassa pääsiäisaamuna. Kaikki tarinat eivät pääty onnellisesti.
Tervehtien Seppo YI

Seppo YI Suni | Lauantaina 02.10.2010, kello 14.02


Itse aloitin isäni Haikonen suvun tutkimisen vuoden 2007 alussa ja viime vuoden tein sitä päätoimisesti. Tutkimuksen pääpaino on ollut Räisälän suvun asioissa, mutta moni sukuhaara kytkeytyy naapuripitäjiin. Jo v.1782 avioliitto Varpu Haikosen ja Yrjö Pärssisen välillä vei yhden sukuhaaran Pyhäjärvelle. Tutkimuksessani on nyt 1350 Pyhäjärvellä syntynyttä ja 230 Pärssinen sukunimen omaavaa.

Niinhän se kävi minullakin, että liian myöhään tuli aloitettua suvun tietojen kartoitus. Enää ei juuri ole keltä asioita kyselisi. Oli tarkoitus tänä syksynä käydä haastattelemassa erästä isän äidin lähisukulaista, mutta kerkesi aika jättään hänestä. Olisin kysellyt Pyhäjärven Riiskan kylän asioista, häneltä yli 90-vuotiaalta. Enää ei ole jäljellä sukulaisia, jotka elivät aikaa siellä 1920-30 luvulla.

Eniten Pyhäjärven sukuani on Konnitsan ja Musakanlahden alueella, mutta tuntuu kaikkiin kyliin henkilöitä eksyneen. Suurimmalle osalle Pyhäjärven sukulaisia tutkimus pysähtyy vuoteen 1950, koska silloin siirtoseurakunnat lopetettiin. En ole vielä päättänyt alanko hankkimaan kyläkirjoja, koska vain muutama perhe/kirja niistä löytyy. Tein tämän urakan Räisälän osalta ja hyllyyn tuli paljon kirjoja, joista osalle ei kuitenkaan löytynyt tutkimuskäyttöä.

Kotisivuillani (www.haikonen.info) on julkinen tietokanta 100-vuotta vanhempiin asioihin, jota voi vapaasti selailla. Otan mielellään vastaan palautetta ”ruusuja ja risuja”. Koska aina löytyy tutkimuksissa virheitä/puutteita niin omissa kuin muidenkin.

Terveisin
Heikki Haikonen

Heikki Haikonen | Lauantaina 16.10.2010, kello 10.32


Löysin teidät vasta nyt. Kirjoittaessani omaa elämänkaartani innostuin tutkimaan esivanhempiani. Tyssäsin Yrjö Wirolaiseen s. 1862, joka oli naimisissa Anna (Anni) Käpin kanssa. Lapset Katrina, Arvid, Emelia, Anna-Maria, Iida, Selma, Helmi ja isäni Eemeli s. 1908. En löydä mistään merkintää Yrjö Wirolaisesta ennen vuotta 1885 (vihkiminen)
Olen kiinnostunut kaikesta!!!

Marja Kilappa | Tiistaina 22.03.2011, kello 14.29


Terveiset Marja! Olet varmaan äitini serkku eli Sylvi Pohjola-Ulmanen-os. Pärssinen. Hänen äitinsä oli Anna-Mari Pärssinen, os. Wirolainen. Yrjö Wirolainen oli lähtöisin Pyhäjärven Kostermaalta ja Anni Käppi alunperin Sakkolasta.

Minulla on koko meidän sukumme Pärssisten osalta tutkittuna v. 1668 alkaen. Samoin olen tutkinut Wirolaisen sukuhaaraa varsin pitkälle myös.
Otapa yhteyttä sähköpostiini ja lähetä puh. numerosi.

Trv. Timo Pohjola

Timo Pohjola | Perjantaina 17.06.2011, kello 22.00


Mummoni, Katri Mikontytär Pärssinen on syntynyt 21.8.1889 Pyhäjärven Alakylässä. Vanhemmat olivat Mikko Mikonpoika Pärssinen 1849-1906 ja Maria Johantytär Wuohelainen 1859-?. Hänellä monta veljeä. Johan 1880-1880, Mikkel 1881-?, Tuomas 1883-?, Johannes 1887-?, Heikki 1894 -?, Topias 1896-? ja Iisakki 1898-1898 sekä siskoja kaksi Anna 1875-1876 ja Anna 1897-?. Haluaisin tietää mummoni sisarusten historiasta. Minulla MyHeritage tietokannassa ”Tarvainen Wb Site” paljon henkilöitä.

Seppo Tarvainen | Sunnuntaina 04.09.2011, kello 7.57


Pyhäkylä-Seura | Sinnuu kutsutua tärkijiä työhö, meijä pyhäkyllöisii erilaisii elämävaiheita tallentammua | Ylös